Meillä oli tosi kiva neuvolatäti, ihan pikkuisen semmoinen hmmm... mites sen nyt sanoisi, alkoi mainostaa kasvissyöntiä ja paastoamista sitten raskausajan jälkeen. =)

Mutta hyvin meni eka käynti, puhuin kyllä lyhyesti noista käsistä, mutta hyvin "tietävän" oloisena, eli siis totesin, että mulla tulee olemaan ongelmia lapsen sylittelyssä omilla voimilla, mutta kantoliinat jne. tulee olemaan kullanarvoisia meille. Täti ei siihen kauheasti kommentoinut mitään, vaan kuunteli vain. TOS oli hälle ihan vieras asia, mutta kuunteli kiinnostuneena, eikä ainakaan näyttänyt ulospäin, jos ajatteli, että olen keksinyt koko jutun omasta päästäni. ;-)

Elukoista oli ihan positiivinen, sanoi, että hänellä itsellään on 3 lasta, joista keskimmäisen syntyessä heillä oli koira. Tällä lapsella ei ole mitään allergioita, mutta kahdella muulla lapsellaan on. Heidän vauva-aikanaan heillä ei ole ollut elukoita. Tää tätski ainakin oli siis ihan positiivisella mielellä elukoiden suhteen. Mä ehkä tosin taas saatoin olla aika vahva ilmaisussani meidän eläimistä, "saapahan heti kunnon vastustuskyvyn, kun on paljon elukoita" -tyylisillä kommenteillani. Sellaiseen on paha mennä vinkumaan kauheasti, jos haluaa päästä hyvään yhteiseen alkuun. Harmittaa ihan hiukan, että tää neuvolantäti jää sitten kyllä vuorotteluvapaalle tän raskauden aikana, joten täti vaihtuu sit jossain välissä. Seuraavallakin kerralla on joku muu täti, mutta eipä tuo nyt maailmaa kaada, vaikka tädit vaihtuvatkin.

Jen